Viime vuoden tulos

Nyt on aika kirjoittaa yhteenveto viime vuoden tuloksesta. Viime vuosi alkoi melko suuressa epävarmuudessa siitä mihin suuntaan markkinat tulevat menemään ja tuleeko tulos olemaan positiivinen vai negatiivinen vuoden osalta. Mitään suurta romahdusta ei kuitenkaan nähty mutta heiluntaa markkinoilla oli paljon.

Lopulta viime vuodesta muodostui selvästi keskimääräistä parempi ja salkun tuotto nousi noin 20 prosenttiin. Vuoden 2018 lopussa oli pienoinen notkahdus ja vuosi 2019 käynnistyi suunnilleen kyseisen notkahduksen pohjalta, joten se osittain harhaanjohtavasti nosti tuota prosenttia. Laajasti hajautetun salkun huonopuoli on se, etten ole nähnyt pitkään aikaan mitään huipputuottoja. Toisaalta sama pätee käänteisesti myös notkahduksiin, joten siinä mielessä homma toimii.

Viime vuoden aikana minulla oli kaksi keskeistä tavoitetta. Pyrkiä kasvattamaan merkittävästi osinkotuottoa ja pyriä tekemään myös lyhyempi aikaista kauppaa. Näiden osalta kummankin vaikutukset olivat positiivisia. Keskimääräinen osinkotuotto kasvoi reilusta kolmesta prosentista vajaaseen viiteen prosenttiin. Lisäksi muutamat lyhyt aikaiset veivaukset paransivat tulosta hieman. Kolmas keskeinen asia, jota olen yrittänyt parantaa on yhtiöiden määrän vähentäminen salkussa. Tämän osa-alueen kehitys on mennyt välillä parempaan suuntaan ja välillä huonompaan suuntaan. Ongelmana on ollut se, että kun on saanut karsittua yhtiöiden määrää, niin on löytynyt aina välillä uusia kiinnostavia löytöjä, joita on täytynyt ostaa.

Tämän vuoden osalta pyrin jatkamaan suunnilleen samalla linjalla. Osakesäästötili on avattu ja sinnekin on tullut tehtyä jo ensimmäisiä hankintoja mutta sopivien yhtiöiden löytäminen on ollut toistaiseksi todella haastavaa.

Ensi vuoden näkymät

Vuosi on päättymässä ja nyt on aika suunnitella ensi vuoden suuntaviivat. Tällä hetkellä on näkyvissä useampia mielenkiintoisia trendejä, joissa mukana olevana on mahdollista saada hyviä tuottoja ensi vuoden aikana. Lisäksi ensi vuonna tuleva osakesäästötili aiheuttaa melkoista salkun uudelleen järjestelyä, kun osa sijoituksista siirtyy uuden tilin sisälle.

 

Ford Mustang Mach-E Lähde: Ford.fi

Autoteollisuudessa hinnat ovat monien yhtiöiden osalta todella alhaiset. Uskoisin, että ensi vuoden aikana arvostustasot palaavat järkevämmälle tasolle ja se tarkoittaisi noin 30-50% arvon nousua muutamien yhtiöiden osalta. Itse nostaisin esille kaksi valmistajaa, jotka ovat Daimler ja Ford. Näiden osalta näen mahdollisuuden parhaimpiin tuottoihin. Ford julkaisi tämän vuoden lopulla ensimmäisen sähköautonsa, joka on nimeltään Ford Mustang Mach-E. Tuollaista voisi jopa harkita itselle :)

Ilmasto on suuri trendi ja käytännössä se tarkoittaa siirtymistä pidemmällä aikavälillä vetytalouteen. Tähän trendiin osallistumiseen on monta vaihtoehtoa. Itse pidän kiinnostavimpana tällä hetkellä vetyyn liittyviä yhtiöitä, joita ovat esim. NEL ja Plug Power. Palaan näihin yhtiöihin vielä tarkemmin ensi vuoden aikana.

Kolmantena on kiinnostava osa-alueena ovat kauppakeskukset ja niiden tämän hetkinen hinnoittelu pörssissä. Olen arvioinut aikaisemmin, että niiden osalta laskukausi tulisi päättymään tähän vuoteen ja vääristynyt hinnoittelu tulisi korjautumaan pääosin lähivuosien aikana. SPG ja SKT ovat kiinnostavia esimerkkejä tässä kategoriassa. Lisäksi olen kirjoittanut useamman artikkelin näihin liittyen tämän vuoden aikana.

Ikuisessa lupauksessa eli terästeollisuudessa on havaittavissa merkkejä paremmasta. Tämä toimiala voi mahdollistaa hyvinkin suuret arvonnousut mutta tämän toimialan osalta käänne on myös kaikkein epävarmin. Näissä kannattaa kuitenkin olla pienellä osuudella mukana.

Seuraavalle vuodelle on vielä yksi teema eli pyrin kasvattamaan etuoikeutettujen osakkeiden osuutta salkussani. Tällä hetkellä niiden osuus on ollut noin 5% paikkeilla ja ensi vuoden loppuun mennessä tavoittelen niiden osalta noin 10-15% osuutta.

Tilannekatsaus

Ajattelin tehdä pitkästä aikaa salkun kehitykseen liittyvän katsauksen. Aikaa on kulunut paljon edellisestä kirjoituksesta mutta itse sijoittaminen ei ole kuollut sinä aikana. Olen analysoinut paljon eri yrityksiä ja muokannut sijoitusstrategiaani paremmaksi sekä pyrkinyt mukautumaan muuttuviin markkinatilanteisiin.

Arvioin menestystä vertaamalla nykytilannettani aikaisemmin laatimaani taulukkoon. Tämä tarkistus oli oikeastaan mukava yllätys, sillä olen jonkin verran edellä tavoitettani, vaikka kaikki ei ole mennyt suunnitelmien mukaan viime vuosina. Olen joutunut säästämään ja käyttämään rahaa muihin asioihin. Käytännössä tämä tarkoittaa, että en ole päässyt vuosittaiseen omanpääoman lisäys tavoitteeseeni, joka oli 12 000 euroa vuodessa. Kolmen viimeisimmän vuoden aikana olen saanut kasvatettua sijoituspääomaa yhteensä vain noin 10 000 eurolla eli noin 26 000 euroa on mennyt muihin asioihin. Seuraavan vuoden aikana tilanteen pitäisi normalisoitua siten, että voisin siirtää rahaa arvo-osuustilille tavoitteen mukaisesti tai ainakin lähelle sitä.

Tässä on linkki 6 vuotta sitten laatimaani tavoite taulukkoon: Tavoitteen saavuttaminen

Sijoitustuottoni viimeisiltä vuosilta ovat kuitenkin kompensoineet mukavasti puuttumaan jääneen uuden pääoman. Siitäkin huolimatta, että mukana on ollut jälkeenpäin ajatellen muutamia typeriä sijoituksia, jotka ovat tehneet suuren loven tuottoihin. Toisaalta ei tarvitsisi kuin päästä eroon muutamista huonoista sijoituksista, niin olisin yltänyt keskimääräisissä tuotoissa 20% paremmalle puolelle. Kaikesta sähellyksestä huolimatta keskimääräinen tuottoni näyttäisi olevan hieman yli 10% vuositasolla. Se on enemmän kuin osasin odottaa optimistisimmissakaan tilanteissa tuoton olevan noin 6 vuotta sitten mutta tällä hetkellä arvioidessani sitä, en pidä sitä mitenkään erityisen hyvänä vaan enemmänkin keskinkertaisena suhteutettuna tuottomahdollisuuksiin.

Parhaillaan muokkaamaan salkkuani siten, että sisältö vastaisi paremmin uudistettua strategiaani, joka luo pohjan seuraavien vuosien sijoituspäätöksille. Palaan asiaan mahdollisesti seuraavissa teksteissäni lähiaikoina.

Volvo sijoituskohteena

Olen tehnyt muutama vuosi sitten analyysin kiinnostavista kuorma-autovalmistajista. Tutkin silloin pintapuolisesti kolmea eri yhtiötä, jotka olivat Volvo, MAN ja Scania. Kaksi näistä löytyy Ruotsin pörssistä ja yksi Saksan pörssistä. MAN ja Volvo osoittautuivat näistä kiinnostavimmiksi yhtiöiksi mutta silloin oli tarjolla vielä kiintoisampia toimialoja, joten sijoitukset näihin jäivät tekemättä. Tutkin pikaisesti Volvon ja MANin kehitystä tässä parin vuoden aikana ja havaitsin, että Volvon arvostus oli jäänyt aika paljon jälkeen MANista. Volvon syvällisempi tarkastelu herätti kiinnostukseni yhtiöön ja tein alkuvuodesta ensimmäiset sijoitukset ja tässä parin kuukauden aikana olen kasvattanut Volvon osuutta salkussani.

Volvon tuotteet (lähde: Volvon vuosikertomus 2013)

 

Rekkojen lisäksi Volvo Groupiin kuuluvat myös linja-autot, työkoneet ja teollisuus- sekä merimoottorit. Myynnistä 65 prosenttia tulee rekoista, 20 prosenttia työkoneista, 6 prosenttia linja-autoista ja 3 prosenttia Penta-moottoreista. Myynnin jakautuminen maanosittain näyttää seuraavalta: Eurooppa 39 prosenttia, Pohjois-Amerikka 23 prosenttia, Aasia 20 prosenttia, Etelä-Amerikka 11 prosenttia ja muu maailma 7 prosenttia. Volvo myy rekkoja Volvon lisäksi neljällä muulla merkillä, jotka ovat Renault, UD, Mack ja Eicher. Myynti on jakautunut kohtuullisen hyvin globaalilla tasolla ja on suuruudeltaan noin 300 miljardia kruunua vuodessa eli noin 30 miljardia euroa vuodessa.

Osinkotuotto on tämän hetkiselle osakkeen hinnalle laskettuna noin 3 prosenttia. Viime vuosi ei ollut tuloksen osalta paras mahdollinen ja yksi keskeisimpiä syitä oli suuri tuoteuudistus, jonka seurauksena valmistettiin rinnakkain vanhoja ja uusia malleja. Tämän vuoden pitäisi olla huomattavasti parempi uusien tuotteiden korkeamman kysynnän vuoksi. Volvolla on meneillään mielenkiintoinen monivuotinen strategia kannattavuuden parantamiseksi. Viime vuoden osalta strategian keskeisin osa oli laaja tuotteiden uudistaminen ja tämän vuoden osalta painopiste on orgaanisessa kasvussa ja toiminnantehostusohjelmassa, joka sisältää useita kohtia. Tällä strategialla pyritään parantamaan voittomarginaalia kolmella prosentilla vuoden 2015 loppuun mennessä, mikä tarkoittaa nykyisellä myynnin tasolla noin miljardia euroa vuodessa.

Itse aloitin ostot alkuvuodesta reilun 80 kruunun tasolta ja oletin, että kurssi tulee mahdollisesti saavuttamaan noin 120 kruunun tason ennen vuoden vaihdetta ja vuoden 2015 aikana tullaan ylittämään 130 kruunun taso. Mielestäni markkinat ovat ylireagoineet viime vuoden osalta Volvon tilanteeseen ja tämän vuoden aikana kurssitaso tulee korjautumaan. Toistaiseksi korjausta on tapahtunut nopeammin, kuin olen odottanut ja tällä hetkellä osakkeen hinta on noin 100 kruunun tasolla eli puolimatkassa ollaan menossa. Jos kehitys on oletusteni mukaista, niin tulen pienentämään Volvon osuutta salkussani tämän vuoden lopussa ja etsimään uuden kohteen, joka pystyy tarjoamaan nopeaa kasvua salkkuuni. Olen noudattanut samankaltaista strategiaa muun muassa ABB:n ja K+S:n kanssa aikaisemmin kohtuullisen hyvin tuloksin ja niiden kokemuksen pohjalta löysin Volvon yhdeksi seuraavista yhtiöistä, joissa pyrin hyötymään markkinahäiriön tarjoamista mahdollisuuksista.

Vuosikatsaus edelliseen vuoteen

Aika on mennyt nopeasti ja osakekauppaa on tullut käytyä poikkeuksellisen paljon tässä viimeisen puolen vuoden aikana. Tänne kirjoittaminen sitä vastoin on ollut viime aikoina vähäistä mutta tulee piristymään tässä kesää kohti mentäessä.

Olen kohtuullisen tyytyväinen viime vuoteen useammankin asian vuoksi. Yksi merkittävä asia on ollut salkun siivous, joka on toteutettu lähes täysin ja sitä kautta strategiani on kirkastunut ja täsmentynyt entisestään. Tulen kirjoittamaan lähiaikoina strategiani selkeytymisestä tarkemmin, joten keskityn nyt edellisvuoden muihin kohokohtiin. Suhteellinen osinkotuottoni ei aivan yltänyt siihen tavoitetasoon, jonka olen aikaisemmin asettanut mutta salkkuni ei ollut optimoitu maksimaalisiin osinkotuottoihin viime vuoden osalta, joka selittää asian pitkälti. Sen sijaan osakesalkun arvo nousi odotuksia enemmän ja tämä johtui muutamista lyhyen tähtäimen hyvistä kaupoista ja niistä tulleista myyntivoitoista.

Viime vuonna osakekauppoja tuli tehtyä suunniteltua enemmän ja näin jälkikäteen tutkittuna yllättävän paljon. Osakekauppoja tuli siis tehtyä reilusti yli 30 kappaletta ja tämän lisäksi kuukausisäästämiseen (ETF) liittyviä kauppoja oli kymmeniä mutta näistä ei tarvinnut maksaa välityspalkkiota. Tämä kuukausisäästäminen ilman kuluja liittyy siis Nordnetin tarjoamaan palveluun, josta olen kirjoittanut aikaisemmin artikkelissa: ETF-säästäminen. Keskimääräinen kaupankäyntipalkkioni osakekaupoista oli noin 7 euroa paikkeilla kotimaisten osakkeiden osalta ja 15 euron paikkeilla ulkomaisten osakkeiden osalta. Kauppani ovat painottuneet ulkomaisiin osakkeisiin, joten olen maksanut viime vuodelta lähes 400 euroa kaupankäyntikuluja. Summa on noussut sellaiselle tasolle, että joudun nyt pohtimaan toisen välittäjän ottamista rinnalle, jotta pystyisin pienentämään kulujani. Noin kaksi vuotta sitten pohdin välittäjäasiaa ja tutkin vaihtoehtoja mutta silloin tulin siihen tulokseen, että vaivaan suhteutettuna hyöty on vähäinen mutta nyt kauppoja tulee sen verran paljon, että joudun miettimään asian uusiksi. Sanoisin, että kipurajani kaupankäyntikuluissa menee jossain 200 - 300 euron paikkeilla ja se tarkoittaa, että tulen toteuttamaan jonkinlaisen muutoksen tämän vuoden aikana.

Viime vuoden lyhyt aikaisista sijoituksista ehkä paras oli ABB, jonka osto ja myynti eivät olisi juuri paremmin voineet ajoittua. K+S ja ThyssenKrupp yhtiöiden osakkeilla tekemäni kaupat olivat myös suhteellisen hyvä tuottoisia lyhyenajan sijoituksia. ThyssenKrupp on ollut osa pidempi aikaista salkkuani mutta mahdollinen tuleva anti on yksi syy, jonka vuosi se on ainakin toistaiseksi sivussa ja mahdollinen kaupankäynti tällä osakkeella on nyt lyhyt aikaista.

Sijoitus logistiikkaan, Hamburger Hafen

Olen etsiskellyt jo useamman kuukauden jotain sopivaa pitkäaikaista sijoituskohdetta salkkuuni ja viimein taisin sen löytää. Hamburger Hafen und Logistik AG (HHLA) eli Hampurin satama on tällä hetkellä erittäin houkuttelevasti hinnoiteltu sijoituskohde. Osakkeen hinta on 16 euron paikkeilla, joka on selvästi alle pidempiaikaisen tason ja osinkotuotto noin neljän prosentin pinnassa.

Kuva: Pieni osa Hampurin satamaa, lähde: hhla.de

Satamassa käsiteltävän rahdin on ennustettu kasvavan yli 50 prosenttia seuraavan kymmenen vuoden sisällä, josta Hampurikin tulisi saamaan osansa. Vuonna 2008 rahtimäärissä tuli suuri notkahdus mutta käsitellyn rahdin määrä Hampurissa on noussut takaisin lähelle vuoden 2008 huippulukemia. Osaketta on painanut viime aikoina Euroopan talouden erävarmat näkymät, jotka ovat myös tämän sijoituksen merkittävin riskitekijä. Toinen osakkeen hintaan vaikuttanut tekijä on kiristynyt hintakilpailu, joka on laskenut hintoja. Hampuri on onnistunut kuitenkin kasvattamaan markkinaosuuttaan viime vuosina ja ohittanut käsitellyn rahdin määrässä Antwerpenin. Hampuri on siis tällä hetkellä Euroopan toiseksi suurin satama Rotterdamin jälkeen.

HHLA:n liikevaihto vuodelta 2012 oli noin 1,1 miljardia euroa ja liikevoitto 186 miljoonaa euroa. Vuoden 2012 tulos oli hieman heikompi kuin edellisvuoden ja suurimpina syinä olivat hintakilpailu ja Elben suulla tehdyt ruoppaustyöt, jotka haittasivat toimintaa. Vuoden 2013 osalta yhtiö odottaa 1,1 – 1,2 miljardin liikevaihtoa ja liikevoittoa, joka saattaa jäädä hieman edellisvuotta heikommaksi. Osingoksi on ehdotettu 0,65 euroa osakkeelta, joka on sama kuin edellisvuonna. Yhtiökokous on 13. toukokuuta, joten tämän vuoden osingot ehtii kerätä vielä hyvin talteen. Kirjoitin aikaisemmin tekstin siitä mihin mennessä osakkeet tulee ostaa saadakseen osingot kyseiseltä vuodelta. Tässä on linkki artikkeliin: Osinkojen irtoaminen

HHLA on ollut pörssissä vuodesta 2007. Yhtiöllä on yli 35000 omistajaa, joista suurin on Hampurin kaupunkiosavaltio, joka omistaa 68 prosenttia. Loput 32 prosenttia osakkeista on institutionaalisilla sijoittajilla ja yksityisillä henkilöillä. Yhtiö on käytännössä jaettu kahdeksi yhtiöksi, jotka ovat logistiikkatoiminnot ja kiinteistöt. Hampuri omistaa kiinteistöpuolen kokonaisuudessaan ja listatut osakkeet sisältävät logistiikan. Kiinteistöpuolen osuus kokonaisuudesta on vain muutama prosentti. Yhtiö on linjannut maksavansa tuloksestaan vähintään 50 prosenttia osinkoina.

Arpa on heitetty

Päädyin lopulta siihen päätökseen, että sijoitan ruotsalaiseen kiinteistösijoitusfirmaan, jonka nimi on Kungsleden. Yhtiö omistaa noin 300 kiinteistöä eri puolilla Ruotsia. Lisäksi yhtiö omistaa puoliksi ruotsalaisen eläkerahaston kanssa Hemsön, joka omistaa julkisia kiinteistöjä. Valinta tuli tehtyä lopulta Technopoliksen ja Kungsledenin väliltä ja yhtenä ratkaisevana tekijänä oli Ruotsin parempi taloustilanne suhteessa Suomeen ja toisena merkittävänä tekijänä oli tämän hetkinen osakekurssi suhteessa pidemmän ajan keskiarvoon. Kungsleden vaikuttaakin varsin kiinnostavalta ja mielestäni tällä hetkellä myös hieman aliarvostetulta, koska yhtiön P/B-arvo on 0,69. P/B-arvo tarkoittaa yhtiön markkina-arvon suhdetta taseen mukaiseen omaan pääomaan. Tämän vuoden osinkotuotto tulee todennäköisesti asettumaan noin 6 prosentin paikkeille suhteessa tämän kirjoitusajankohdan kurssiin.

Art Nouveau / Jugend-tyylin arvokiinteistö

Euroopan osalta kiinteistösijoitukset taitavat riittää ainakin toistaiseksi mutta luulen, että tulen sijoittamaan kiinteistöihin vielä Yhdysvalloissa tämän kevään aikana. Yhdysvalloista löytyy paljon REIT-tuotteita (Real Estate Investment Trust), jotka sijoittavat kiinteistöihin. Noiden tuotteiden osinkotuotot näyttävät olevan varsin korkeita mutta toisaalta perehtyminen noihin vaatii aikaa. Tuossa REIT-kategoriassa näyttää olevan myös runsaasti yhtiöitä, jotka maksavat osinkoja joka kuukausi. Osa noista firmoista ei sijoita suoraan fyysisiin kiinteistöihin vaan jonkin sortin sijoitustodistuksiin, jolloin sellaisten firmojen tuotot saattavat olla hyvinkin alttiita korkojen muutoksille. Joudun kuitenkin perehtymään aiheeseen hieman syvällisemmin ennen kuin voin tehdä tarkempia johtopäätöksiä asiaan liittyen.

Pian kaduilla virtaa veri

Tänään indeksit ovat edelleen punertaneet. Nokian kurssi päätyi päivän päätteeksi 8,8 prosentin laskuun. Vielä huonommin meni Thomas Cookilla, jonka osake romahti noin 70 prosenttia. Vuoden alun lukemista on tultu alas jo yli 90 prosenttia. Thomas Cook on yksi Euroopan suurimmista matkatoimistoista ja toimii Suomessa Tjäreborg nimellä. Thomas Cookilla on ollut vaikeuksia löytää rahoitusta ja lainojakin on ehditty jo aikaisemmin uudelleen järjestelemään.

Nyt voisi olla mahdollista tehdä pikavoittoja Thomas Cookin osakkeella, jos yhtiö onnistuu välttämään konkurssin. Toisaalta vaarana on myös menettää rahat, jos matkatoimisto päätyy konkurssiin. Tjäreborgilta loman ostaneilla saattaa olla jännät paikat tänä talvena. Jännitystä nostaa vielä se, jos lomaa ei tullut maksettua luottokortilla. Tällöin loman lisäksi voi joutua sanomaan hyvästit myös rahoille.

Euron ongelmat tulevat toivon mukaan pitämään pörssit ainakin vielä jonkun aikaa laskussa. Belgian korot ovat olleet viime aikoina nousussa ja Espanja maksaa jo enemmän korkoa lainoistaan kuin Kreikka, jos kuulin oikein mitä hetki sitten sanottiin uutisissa. Mikäli Eurolle käy huonosti, niin kohta Euron seteleitä voi käyttää vain Monopoliseteleiden rinnalla pelissä. No, tuo taisi olla aika ääriesimerkki. Asian voisi ilmaista ehkä paremmin siten, että kenellä on kanttia hypätä Eurosta pois ensimmäisenä tai kenet potkitaan ulos ensimmäisenä. Jos itse voisin vaikuttaa asiaan, niin alkaisin hiljakseen selvitellä olisiko Suomella mahdollista vaihtaa Euro Yhdysvaltain Dollariin. Silloin ei tarvitsisi maksella samalla tavalla toisten osavaltioiden velkoja, kuten Eurossa on homman nimi. Harkita voisi myös mahdollisuutta yrittää päästä Yhdysvaltain osavaltioksi mutta ainakin alkuun tuo Dollari riittäisi vallanmainiosti.

Jaa, mutta mennäänpä asiaan. Viime aikoina salkussani ei ole tapahtunut paljoakaan. Yhdestä osakkeesta olen luopunut kokonaan uuden strategiani mukaisesti, kuten aikaisemmissa viesteissäni olen kertonut. Salkkuuni on tullut uutena osakkeena Saksalainen energiayhtiö. Olen useamman kuukauden seurannut kahta varteenotettavaa kandidaattia, joista päädyin valitsemaan toisen. Nämä vaihtoehtoni olivat E.ON ja RWE. Aluksi olin RWE:n kannalla mutta päädyin kuitenkin valitsemaan omasta mielestäni hieman riskisemmän vaihtoehdon eli E.ON:in. Tuolla riskisyydellä tarkoitan pääasiassa sitä missä yhtiöiden voimalaitokset sijaitsevat. RWE:n toiminta on painottunut pääasiassa Euroopan vakaisiin maihin, kun E.ONilla on RWE:tä enemmän toimintaa muun muassa Etelä- ja Itä-Euroopassa. Kummatkin yhtiöt ovat hyviä osingon maksajia ja osakkeissa on mielestäni tapahtunut jo ylilyöntiäkin liittyen Saksassa suljettaviin ydinvoimaloihin ja sen aikaan saamaan kurssilaskuun höystettynä vielä Euron tilanteen aiheuttamalla kurssilaskulla, joten mielestäni sain ostettua edullisesti hyvää energiayhtiötä. Muutaman vuoden päästä kuitenkin selviää tuliko tehtyä oikea valinta.

Tavoitteen saavuttaminen

Tavoitteenani on 1 000 euron kuukausittainen osinkovirta nettona. Tavoitteeni saavuttaminen tulee viemään aikaa mutta paljonko, riippuu pitkälti osakemarkkinoiden kehityksestä. Tässä artikkelissa laskeskelen suuntaa-antavasti sitä, kauanko aikaa tavoitteeseen pääseminen vaatii.

Edellisessä artikkelissani päädyin siihen tulokseen, että tavoitteeseen pääsy vaatii noin 400 000 euron osakesalkun, jolle tulisi normaalioloissa 4 prosentin osinkotuotto. Tällöin saavuttaisin 12 000 euroa vuodessa eli 1 000 euron kuukausittaisen osinkotavoitteeni verojen jälkeen, jotka arvioin noin 20 prosentin suuruisiksi.

Seuraavaksi esitän taulukon, jonka tulkitseminen vaatii todennäköisesti muutaman sanasen tulkintatavasta. Taulukossa 1 on kuusi saraketta, jotka ovat aika, vuosi, PO (pääoma) vuoden alussa, uusi PO, Osinko 3% ja PO:n kasvu 5%. Aika-sarake kuvaa ajan kulkua tulevasta vuodenvaihteesta (2011/2012) eteenpäin eli yhden vuoden päästä ollaan seuraavassa vuodenvaihteessa jne. Sarake kertoo siis, kauanko nykyhetkestä kuluu tavoitteen saavuttamiseen. Vuosi-sarakkeessa oleva vuoden rivi kertoo kyseisen vuoden tapahtumat. ”PO vuoden alussa” -sarake kertoo kyseisen vuoden alussa olevan osakepääoman. ”Uusi PO” -sarake kertoo vuoden aikana tehtävät uudet sijoitukset osakkeisiin eli paljonko tulen sijoittamaan vuoden aikana palkastani osakkeisiin.

”Osinko 3%” –sarake kertoo kolmen prosentin nettotuoton vuoden alussa olevalle pääomalle. Oletuksenani on, ettei vuodenaikana tekemäni lisäsijoitukseni tuota yhtään sijoitusvuoden aikana. Samalla oletuksella olen laskenut myös vuotuisen 5 prosentin nettoarvon nousun eli sarakkeen ”PO:n kasvu 5%”. Osingoista olen vähentänyt oletuksena 20 prosentin veron ja pääoman kasvusta olen vähentänyt oletuksena 30 prosentin veron. Tarkoitukseni ei ole käyttää osta ja unohda periaatetta vaan pyrkiä ostamaan halvalla ja myymään kalliilla, joten verojakin pitää maksella aina välillä.

Mielestäni on parempi pelata varman päälle, jonka vuoksi nuo tuottosarakkeet on suunniteltu siten, että ne vääristävät ennemmin alaspäin kuin ylöspäin. Todellisuudessa tuotto saattaa hyvinkin olla jopa laskelmiani parempi, joka lyhentäisi tavoitteeseen pääsemisaikaani.

Olen merkannut taulukkoon punaisilla kehyksillä huomionarvoiset vuodet. Esimerkiksi vuoden 2016 aikana osakesalkkuni arvon pitäisi ylittää 100 000 euroa ja vuonna 2021 saavutan seuraavan sadantuhannen rajan eli 200 000 euroa. Vuonna 2025 on vuorossa 300 000 euroa ja vuonna 2028 saavutan 400 000 euroa, joka on myös tämän blogin tavoitteeseen pääsemisen eli 1 000 euron kuukausittaisten osinkotulojen rajapyykki. Tavoitteeseen pääseminen vaatii siis tämän taulukon perusteella 16 vuotta.

Osa teistä on varmaan kiinnittänyt huomiota siihen, että tavoittelen 4 prosentin osinkotuotolla tavoitettani mutta taulukossa olen käyttänyt 3 prosentin osaketuottoa. Tämä johtuu siitä, että pyrin veivaamaan erityisesti alkuvaiheessa enemmän salkkuni sisältöä, jolloin kaikki salkkuni osakkeet eivät yllä korkeisiin osinkoihin, jonka vuoksi keskiarvo jää alle neljän ja on todennäköisesti lähempänä kolmen prosentin tasoa.

Suunnitelmani rakentuu pitkälti sen varaan, että kykenen säästämään joka vuosi osakkeisiin 12 000 euroa, joka on itselleni varsin suuri summa ja kyseisen sijoitussumman jatkuva sijoittaminen on yksi strategiani suurimmista riskitekijöistä. Jos en saa tuota sijoitussummaa vuosittain kasaan, niin se on mielestäni suurin riski sijoitusaikataulun pitämiselle. Toki on myös markkinariski, joka voi vaikuttaa vielä negatiivisemmin mutta oletan, että nousut tulevat pidemmällä tähtäimellä kompensoimaan laskut.

Taulukon oikealle puolelle laskemani arvot kuvaavat sitä kuinka suuriosuus tavoittelemaani osakesalkkua ovat tuotot ja kuinka suuri sijoittamani pääoma. Nämä arvot on laskettu vuoteen 2028 asti eli siihen asti kun tulen saavuttamaan tavoitteeni. Voidaankin todeta, että tavoitetason salkkuni rakentuu 56 prosenttisesti omista säästöistäni ja 44 prosenttisesti saamistani tuotoista eli osingoista ja arvon noususta.

Mielipiteitä ja kommentteja saa esittää vapaasti. Kuinka realistisena pidätte esimerkiksi laskemaani arvonkehitystä tai mahdollisuutta saavuttaa tavoitteeni?