Sijoitus logistiikkaan, Hamburger Hafen

Olen etsiskellyt jo useamman kuukauden jotain sopivaa pitkäaikaista sijoituskohdetta salkkuuni ja viimein taisin sen löytää. Hamburger Hafen und Logistik AG (HHLA) eli Hampurin satama on tällä hetkellä erittäin houkuttelevasti hinnoiteltu sijoituskohde. Osakkeen hinta on 16 euron paikkeilla, joka on selvästi alle pidempiaikaisen tason ja osinkotuotto noin neljän prosentin pinnassa.

Kuva: Pieni osa Hampurin satamaa, lähde: hhla.de

Satamassa käsiteltävän rahdin on ennustettu kasvavan yli 50 prosenttia seuraavan kymmenen vuoden sisällä, josta Hampurikin tulisi saamaan osansa. Vuonna 2008 rahtimäärissä tuli suuri notkahdus mutta käsitellyn rahdin määrä Hampurissa on noussut takaisin lähelle vuoden 2008 huippulukemia. Osaketta on painanut viime aikoina Euroopan talouden erävarmat näkymät, jotka ovat myös tämän sijoituksen merkittävin riskitekijä. Toinen osakkeen hintaan vaikuttanut tekijä on kiristynyt hintakilpailu, joka on laskenut hintoja. Hampuri on onnistunut kuitenkin kasvattamaan markkinaosuuttaan viime vuosina ja ohittanut käsitellyn rahdin määrässä Antwerpenin. Hampuri on siis tällä hetkellä Euroopan toiseksi suurin satama Rotterdamin jälkeen.

HHLA:n liikevaihto vuodelta 2012 oli noin 1,1 miljardia euroa ja liikevoitto 186 miljoonaa euroa. Vuoden 2012 tulos oli hieman heikompi kuin edellisvuoden ja suurimpina syinä olivat hintakilpailu ja Elben suulla tehdyt ruoppaustyöt, jotka haittasivat toimintaa. Vuoden 2013 osalta yhtiö odottaa 1,1 – 1,2 miljardin liikevaihtoa ja liikevoittoa, joka saattaa jäädä hieman edellisvuotta heikommaksi. Osingoksi on ehdotettu 0,65 euroa osakkeelta, joka on sama kuin edellisvuonna. Yhtiökokous on 13. toukokuuta, joten tämän vuoden osingot ehtii kerätä vielä hyvin talteen. Kirjoitin aikaisemmin tekstin siitä mihin mennessä osakkeet tulee ostaa saadakseen osingot kyseiseltä vuodelta. Tässä on linkki artikkeliin: Osinkojen irtoaminen

HHLA on ollut pörssissä vuodesta 2007. Yhtiöllä on yli 35000 omistajaa, joista suurin on Hampurin kaupunkiosavaltio, joka omistaa 68 prosenttia. Loput 32 prosenttia osakkeista on institutionaalisilla sijoittajilla ja yksityisillä henkilöillä. Yhtiö on käytännössä jaettu kahdeksi yhtiöksi, jotka ovat logistiikkatoiminnot ja kiinteistöt. Hampuri omistaa kiinteistöpuolen kokonaisuudessaan ja listatut osakkeet sisältävät logistiikan. Kiinteistöpuolen osuus kokonaisuudesta on vain muutama prosentti. Yhtiö on linjannut maksavansa tuloksestaan vähintään 50 prosenttia osinkoina.

Pian kaduilla virtaa veri

Tänään indeksit ovat edelleen punertaneet. Nokian kurssi päätyi päivän päätteeksi 8,8 prosentin laskuun. Vielä huonommin meni Thomas Cookilla, jonka osake romahti noin 70 prosenttia. Vuoden alun lukemista on tultu alas jo yli 90 prosenttia. Thomas Cook on yksi Euroopan suurimmista matkatoimistoista ja toimii Suomessa Tjäreborg nimellä. Thomas Cookilla on ollut vaikeuksia löytää rahoitusta ja lainojakin on ehditty jo aikaisemmin uudelleen järjestelemään.

Nyt voisi olla mahdollista tehdä pikavoittoja Thomas Cookin osakkeella, jos yhtiö onnistuu välttämään konkurssin. Toisaalta vaarana on myös menettää rahat, jos matkatoimisto päätyy konkurssiin. Tjäreborgilta loman ostaneilla saattaa olla jännät paikat tänä talvena. Jännitystä nostaa vielä se, jos lomaa ei tullut maksettua luottokortilla. Tällöin loman lisäksi voi joutua sanomaan hyvästit myös rahoille.

Euron ongelmat tulevat toivon mukaan pitämään pörssit ainakin vielä jonkun aikaa laskussa. Belgian korot ovat olleet viime aikoina nousussa ja Espanja maksaa jo enemmän korkoa lainoistaan kuin Kreikka, jos kuulin oikein mitä hetki sitten sanottiin uutisissa. Mikäli Eurolle käy huonosti, niin kohta Euron seteleitä voi käyttää vain Monopoliseteleiden rinnalla pelissä. No, tuo taisi olla aika ääriesimerkki. Asian voisi ilmaista ehkä paremmin siten, että kenellä on kanttia hypätä Eurosta pois ensimmäisenä tai kenet potkitaan ulos ensimmäisenä. Jos itse voisin vaikuttaa asiaan, niin alkaisin hiljakseen selvitellä olisiko Suomella mahdollista vaihtaa Euro Yhdysvaltain Dollariin. Silloin ei tarvitsisi maksella samalla tavalla toisten osavaltioiden velkoja, kuten Eurossa on homman nimi. Harkita voisi myös mahdollisuutta yrittää päästä Yhdysvaltain osavaltioksi mutta ainakin alkuun tuo Dollari riittäisi vallanmainiosti.

Jaa, mutta mennäänpä asiaan. Viime aikoina salkussani ei ole tapahtunut paljoakaan. Yhdestä osakkeesta olen luopunut kokonaan uuden strategiani mukaisesti, kuten aikaisemmissa viesteissäni olen kertonut. Salkkuuni on tullut uutena osakkeena Saksalainen energiayhtiö. Olen useamman kuukauden seurannut kahta varteenotettavaa kandidaattia, joista päädyin valitsemaan toisen. Nämä vaihtoehtoni olivat E.ON ja RWE. Aluksi olin RWE:n kannalla mutta päädyin kuitenkin valitsemaan omasta mielestäni hieman riskisemmän vaihtoehdon eli E.ON:in. Tuolla riskisyydellä tarkoitan pääasiassa sitä missä yhtiöiden voimalaitokset sijaitsevat. RWE:n toiminta on painottunut pääasiassa Euroopan vakaisiin maihin, kun E.ONilla on RWE:tä enemmän toimintaa muun muassa Etelä- ja Itä-Euroopassa. Kummatkin yhtiöt ovat hyviä osingon maksajia ja osakkeissa on mielestäni tapahtunut jo ylilyöntiäkin liittyen Saksassa suljettaviin ydinvoimaloihin ja sen aikaan saamaan kurssilaskuun höystettynä vielä Euron tilanteen aiheuttamalla kurssilaskulla, joten mielestäni sain ostettua edullisesti hyvää energiayhtiötä. Muutaman vuoden päästä kuitenkin selviää tuliko tehtyä oikea valinta.

Realistinen osinkotuotto

Olen pyöritellyt mielessäni ajatusta sijoitusaiheisesta blogista jo yli kahden vuoden ajan. Nyt päätin sen viimein toteuttaa! Yhtenä merkittävänä tekijä sille, miksi päädyin tätä kirjoittamaan oli saada tavallaan ulkopuolista painetta itselleni, että seuraisin ja tilastoisin salkun arvon kehitystä paremmin.

Tämä on ensimmäinen tekstini tähän blogiin, joten oleellista lienee valottaa teille hieman blogin ydintä. Pidempi aikaisempi tavoitteeni on koota osakesalkku, joka pystyisi takaamaan normaalioloissa kohtuullisen lisätulon osinkojen muodossa. Tavoitteekseni olen asettanut saavuttaa nettona yli 1000 euroa kuukaudessa olevat osinkotulot eli vuodessahan tuo tekisi reilut 12 000 euroa verojen jälkeen. Tuo summahan ei yksin riitä pelkillä pääomatuloilla elelemiseen mutta loisi hyvän pohjan sellaiselle mahdollisuudelle vielä pidemmällä tähtäimellä.

Seuraavaksi lienee aika esittää hieman laskelmia, joiden pohjalta olen tavoitteeni asettanut. Seuraava taulukko esittää osinkotulojen muodostumista erisuuruisille pääomille. Taulukon sarakkeiden päällä olevat prosentit kuvaavat osinkotuottoprosenttia ja vasemman reunan lukemat pääomaa, joka on osakkeissa. Osakesalkun arvo kasvaa vasemmassa reunassa 50 000 euroa per taso ja prosentit kokonaislukuina kahdesta kahdeksaan. Tämä taulukko kuvaa bruttotuloa, joka tulisi saavuttaa milläkin osinkotuotolla suhteessa osakesalkun kokoon. Jos siis veroja ei oteta huomioon ja oletetaan, että saadaan 4% osinkotuotto, niin silloin osakesalkun tulisi olla suuruudeltaan 300 000 euroa. Vastaavasti 6% tuotolla tarvittaisiin 200 000 euron osakesalkku.

Taulukossa 2 osinkotulot on esitetty nettona, joka on sen suhteen realistisempi vaihtoehto. Jos verrataan edellä esittämiäni osinkotuotto-oletuksia, niin havaitaan, että tarvittava osakesalkun koko on kasvanut merkittävästi aiemmasta. Olen käyttänyt selkeyden vuoksi taulukossa veroasteena 20 prosenttia, jolloin lukemat säilyvät helpommin hahmotettavina. Todellisuudessahan lukemat heittävät noin prosentin mutta se ei ole mielestäni oleellista, koska tarkastelemme tilannetta varsin pitkällä aikajänteellä, jolloin verotuskin tulee muuttumaan jonkin verran.  Nyt 6% osinkotuotolla tavoitteeseen pääsemiseen tarvitaan 50 000 euroa suurempi osakesalkku eli 250 000 euroa. 4% osinkotuotolla tarvitaan vastaavasti noin 375 000 euron osakesalkku eli peräti 75 000 euroa enemmän pääomaa.

Seuraavaksi tulisi arvioida oletettu osinkoprosentti ja sen saamiseksi tarvittava osakesalkun koko. Itse arvioisin realistisesti, että tuotto tulisi asettumaan noin 3-4 prosentin paikkeille. Vajaan neljän prosentin tuotto-odotuksella tarvittaisiin siis noin 400 000 euron osakesalkku tavoitteeseen pääsemiseksi. Matkaa on siis paljon, sillä lähden liikkeelle noin 20 000 euron salkulla. Seuraavassa tekstissäni tulen laskeskelemaan tarkempaa aikajännettä sille, kuinka kauan aikaa tavoitteen saavuttaminen vaatii salkun kasvun ja uusien sijoitusten edesauttamana.