Tulevaisuus on sähköautojen

Sähköautot lisääntyvät voimakkaasti lähivuosien aikana. Lisäksi on olemassa muita vaihtoehtoisia energiamuotoja, joista kaikkein vahvimmin esille tulee nousemaan vety. Seuraavat luvut pohjautuvat ACEA:n (European Automobile Manufacturers Association) julkaisemiin lukuihin ja niiden pohjalta koostettu ennuste on pyritty laatimaan siten, että siihen on sisällytetty globaalit trendit ja erinäiset kansalliset kehityssuunnat.

Vuosien 2017 ja 2018 -luvut ovat suoraan ACEA:n tilastoista sekä vuoden 2019-luvut ovat ennustetta pelkästään loppuvuoden osalta. Tilastot pohjautuvat siis EU-alueen uusien autojen myyntiin eli esimerkiksi NAFTA-alueen myynti ei sisälly lukuihin. Ennuste on laadittu vuoteen 2040 asti, joten se sisältää myös jonkin verran epävarmuutta ja mahdolliset poliittiset päätökset voivat tehdä liikkeistävoimakkaampia jo aikaisemmin.

Tässä artikkelissa käytettyjen termien selitteet:
BEV = Sähköauto
PHEV = Ladattava hybridiauto (polttomoottori)
HEV = Hybridiauto (polttomoottori)
Petrol = Bensa-auto
Diesel = Dielsel-auto
APV = Kaasuauto (Tämä kategoria sisältää myös muut vaihtoehtoiset energialähteet mutta käytännössä niiden osuus on marginaalinen suhteessa kaasuun.)
FCEV = Polttokennoauto eli vetyauto

Kuva 1. Uusien autojen myynnin kehitys EU-alueella käyttövoiman mukaisesti

Viime vuosien luvuista on jo nähtävissä erittäin voimakas diesel-autojen myynnin lasku. Ennusteesta kuitenkin voi havaita, että lasku tulee hieman loivenemaan tulevina vuosina. Bensa-autojen myynti on suurimmaksi osaksi kasvanut diesel-autojen pudotuksen vuoksi ja näillä näkyminen bensiiniautojen myynti saavuttaa huippunsa 2020 paikkeilla. Tulevina vuosina myös bensa-autojen myyntimäärät tulevat lähtemään laskuun dieselien rinnalla ja osuutta tulevat ottamaan erityisesti hybridit. Erittäin voimakasta myynnin kasvua tulee tapahtumaan myös sähköautojen osalta. Samalla kaasuautojen osuus kasvaa. Italia on esimerkiksi edelläkävijä kaasuautojen suhteen ja siellä on jo nyt merkittävä osuus kaasuautoilla. Sähköautot näyttävät saavuttavan verrattain nopeasti noin 15-20% markkinaosuuden mutta hieman yllättäen se näyttää olevan myös jonkinlainen lakipiste, jolla sähköautojen osuus näyttää vakiintuvan.

Kuva 2. Uusien autojen myynnin jakauma käyttövoiman mukaan vuonna 2020

Kuvassa 2 on esitetty kuvan 1 poikkileikkaus vuoden 2020 osalta. Vuosi 2020 on siis selvästi vielä polttomoottorin aikakautta ja kaikista myydyistä autoista yli puolet on bensa-autoja. Toisena on diesel noin neljänneksen osuudella. Kolmanneksi suurimpana ryhmänä ovat hybridit ja muiden osuus on vielä tässä vaiheessa hyvin matala.

Kuva 3. Uusien autojen myynnin jakauma käyttövoiman mukaan vuonna 2030

Kuvassa 3 on esitetty kuvan 1 poikkileikkaus vuoden 2030 osalta. Vuosi 2030 näyttää olevan vahvasti hybridien vuosi. Hybridit ja ladattavat hybridit kattavat yhdessä puolet uusien autojen myynnistä Euroopassa. Sähköautojen myynti on saavuttanut myös noin 20% osuuden myynnistä. Nämä kolme niin sanottua akkusähköautojen ryhmää kattavat noin 70% kokonaismyyynnistä. Kaasuautojen määrä on myös kasvanut hiljalleen ja kattaa noin 15% myynnistä. Kuvaajassa näkyy nyt myös uusi tulokas eli vetyauto noin 10% markkinaosuudella.

Kuva 4. Uusien autojen myynnin jakauma käyttövoiman mukaan vuonna 2040

Kuvassa 4 on esitetty kuvan 1 poikkileikkaus vuoden 2040 osalta. Kun siirrytään ajassa seuraavat kymmenen vuotta eteenpäin, niin tilanne on muuttunut jälleen. Nyt uusista myydyistä autoista selkeästi yli puolet ovat vetyautoja. Sähköautojen markkinaosuus näyttää vakiintuneen noin 20% tasolle ja kaasuautojen osuus on pysynyt suunnilleen samalla tasolla. Hybridit sen sijaan ovat menettäneet selkeimmin markkinaosuuttaan ja erityisesti ladattavat hybridit.

Seuraavaksi se kiinnostavin kysymys auton ostajan näkökulmasta eli mikä kannattaa ostaa arvonsäilymisen näkökulmasta. Jos ajatellaan lähivuosien valintoja, niin turvallisimmalta valinnalta vaikuttavat hybridit, sähköautot ja kaasuautot. Jokaisen kategorian osalta löytyy kasvavaa kysyntää vielä usean vuoden ajan. Jos katsotaan pidemmälle eli mitä kannattaa ostaa noin vuoden 2030 paikkeilla, niin silloin parhaita valintoja ovat arvon säilymisen näkökannalta vetyautot ja myös sähköautot ja kaasuautot ovat kannattavia valintoja.

Noita englanninkielisiä lyhenteitä katsottaessa moni on varmaan kiinnittänyt huomiota siihen, että vetyauto eli polttokennoauto on englanniksi sähköauto. Käytännössä tuo pitää täysin paikkansa sillä tekniikaltaanhan kyse on pohjimmiltaan samasta sähköautosta. Toisessa on akku ja toisessa polttokenno energian lähteenä. Suorat käännökset ovat siis akkusähköauto ja polttokennosähköauto. Tämän asian voi siis tiivistää yhteenvetoon, että tulevaisuus on sähköautojen.

Kaikki osakesäästötilistä

Osakesäästötili on viimein tulossa mutta sopiiko se kaikille. Osakesäästötili (OST) tuo siis mukanaan hyviä ja huonoja puolia suhteessa arvo-osuustiliin (AOT). Se tarkoittaa, että sinun tulee itse pystyä päättämään milloin sen käyttö on kannattavaa. Olen koonnut tähän tietopaketin mielestäni merkittävimmistä asioista, jotka liittyvät uuteen osakesäästötiliin.

Aluksi voisi mainita seuraamusverosta, jos erehtyy avaamaan useamman tilin. Tästä voi helposti tulla useiden tuhansien eurojen ikävä yllätys verottajalta. Linkki artikkeliin: Älä tee tätä virhettä.

Seuraavaksi lista asioita, joita tarkastelen osakesäästötilin kannalta:
- Poliittinen riski
- Hankintameno-olettaman käyttö
- Alle 1000 euron myyntien verovapaus
- Tappioiden vähennys verotuksessa
- Ulkomaiset osakkeet
- Sijoitusaika
- Tuoton verotus
- Opiskelijat
- Sijoittajaprofiili: treidari, aktiivinen sijoittaja, holdari, edellisten hybridi

Poliittinen riski on tämän tilin osalta on hyvin suuri, jos vuosien varrella on seurannut politiikkaa ja esimerkiksi aikaisempaa eläkesäästötilin kohtaloa. Käytännössä poliittinen riski tarkoittaa tämän tilin yhteydessä sitä, että jos tulevaisuudessa pääomatuloverotusta kiristetään, niin hyvin todennäköisesti tämän tilin tuomat edut katoavat ja pahimmassa tapauksessa tulet maksamaan enemmän veroja kuin mitä olisit maksanut arvo-osuustilin tuotoista.

Hankintameno-olettama ilahduttaa silloin tällöin arvo-osuustilillä osakkeitaan pitävää henkilöä hieman kevyemmällä verotuksella. Tätä etua ei ole mahdollista käyttää mikäli osakkeet ovat osakesäästötilillä. Yhtenä käytännön esimerkkinä tästä on hyötyä esimerkiksi silloin, jos yli 10 vuotta omistamasi osakkeen arvo on noussut vähintään 150 prosenttia. Poikkeuksen suurella nousulla etu voi olla merkittävä.

Alle 1000 euron myyntien verottomuus on etu, josta osa piensijoittajista voi päästä hyötymään hyvällä suunnittelulla. Toisaalta hyvin harvalla on mahdollisuutta tämän hyödyntämiseen, koska se tarkoittaa, että kaikkien vuoden aikana tapahtuneiden myyntien summa ei saa ylittää tuhatta euroa. Ymmärtääkseni tätä ei pysty hyödyntämään rahojen nostossa osakesäästötililtä.

Tappioiden vähennys verotuksessa ei ole mahdollista samalla tavalla kuin arvo-osuustilin kanssa, koska arvo-osuustilillä päätät itse haluatko tehdä tämänkaltaista verosuunnittelua, jos teet niin päätät myös itse mitä osakkeita myyt tappiolla. Tämä etu ei suinkaan puutu osakesäästötililtä vaan se toimii hieman toisin. Käytännössä saat siis täsmälleen saman hyödyn myös osakesäästötilillä. Tappioiden realisointi siis pienentään suoraan saamaasi tuottoa ja jos käy niin, että päädyt lopettamaan OST:n tappiolla, niin kyseisen tappion pystyy vähentämään verotuksessa.

Ulkomaiset osakkeet, joiden osingoista maksetaan lähdeveroa ovat ongelmaillisia OST:llä, koska veroa ei hyvitetä Suomen verotuksessa. AOT:n osalta maksettu lähdevero otetaan verosopimuksen mukaisesti huomioon Suomen verotuksessa ja tällöin niin sanottua tuplaverotusta ei tapahdu. Tämän vuoksi OST sopii huonosti ulkomaisille osakkeille. 

Sijoitusaika on yksi kriittisistä komponenteisa, joka määrittää pääpiirteissään sen onko OST kannattavampi vaihtoehto kuin AOT. Osakesäästötilin perusperiaate on siis pitkäaikainen sijoittaminen, jolloin tilin sisällä tulleista osingoista ja myyntivoitoista ei makseta välissä veroja ja tätä kautta pystyy hyödyntämään korkoa korolle vaikutusta.

Tuoton verotus osakesäästötilillä tapahtuu siten, että otettaessa rahoja ulos verotus tapahtuu oman pääoman ja tuoton välisessä suhteessa. Tämä on toteutettu hieman ikävästi ja verojen laskeminen touttaa todennäköisesti monelle harmaita hiuksia. Toisaalta taustalla on kuitenkin yksinkertainen kaava, jonka olen avannut jo aikaisemmin toisessa artikkelissa: Osakesäästötilin verotus.

Opiskelijat ovat hyvässä asemassa OST:n suhteen. Opiskelijoille OST on parempi vaihtoehto kuin AOT, koska OST mahdollistaa kaupankäynnin ilman veroseuraamuksia eli näin ollen tilin sisällä voi käydä vapaasti kauppaa ilman, että se vaikuttaisi esimerkiksi opintotukeen.

Sijoittajaprofiili on mielenkiintoinen osa-alue sillä OST ei todellakaan sovi kaikille ja joissakin tapauksessa voi olla vaikeaa tai mahdotonta sanoa ennakolta kumpi on lopulta parempi vaihtoehto. Pääpiirteissään voi sanoa, että jos sijoitat lyhyellä tähtäimellä ja/tai haluat käyttää saamasi osingot elämiseen, niin unohda OST. Treidarin osalta tili vaikuttaa loistavalta mutta käsittääkseni treidarit yleensä pyörittävät suuria summia ja 50 000 euron aloitussumma on liian pieni useimmille, että jaksaisi nähdä vaivaa. Aktiivinen sijoittaja sen sijaan kuuluu todennäköisesti hyötyjiin, koska salkun sisältöä voi pyöritellä ilman veroseuraamuksia ja pääsee hyötymään korkoa korolle vaikutuksesta. Holdarit eivät todennäköisesti tule hyötymään OST:stä, koska heille tarjoutuu eniten mahdollisuuksia hyötyä AOT:n tarjoamasta hankintameno-olettamasta verotuksessa. Hybridit ovat sitten edellisten sijoitusprofiilien yhdistelmiä, joista osa hyötyy tilistä ja osa taas ei hyödy. Tämän suhteen on vaikea sanoa pidemmälle vedettyjä johtopäätöksiä, koska se on niin tapauskohtaista.

Loppuun voisin vielä todeta, että useimmille tämä ei ole joko tai kysymys vaan todennäköisesti sijoitukset kannattaa hajauttaa näille kummallekkin tilille. Omalta osaltani voin todeta, että suurin osa sijoituksistani tulee pysymään AOT:llä mutta tulen avaamaan myös OST:n ja siirtämään sinne ainakin osan kotimaisista sijoituksistani.

Osakesäästötilin verotus

Osakesäästötili (OST) on tehty hieman haastavaksi verotuksen osalta, joten ajattelin avata tässä hieman kyseistä laskukaavaa. Veroja osakesäästötililtä maksetaan vasta silloin, kun rahoja nostetaan ulos ja silloinkin pelkästään tuotoista suhteessa omaan pääomaan.

Kuva 1. Osakesäästötililtä tehdystä nostosta maksettava vero

Rakennetaan tässä kuvitteellinen tilanne, joka auttaa hahmottamaan kuinka homma toimii käytännössä. Oletetaan, että alussa tilille on siirretty maksimi määrä rahaa eli 50 000 euroa. Sitten muutaman vuoden kuluttua tilin arvo on noussut 80 000 euroon eli tuottoa on tullut 30 000 euroa. Tässä vaiheessa tililtä nostetaan rahaa 10 000 euroa.

50 000 euroa eli omapääoma (OPO)
80 000 euroa eli OST:n arvo (Arvo)
10 000 euroa eli nostettava summa

Ensimmäisessä vaiheessa meidän täytyy selvittää mikä on tuoton osuus OST:n arvosta:

(Arvo - OPO) / Arvo = (80 000 - 50 000) / 80 000 = 0,375 eli 37,5%

Tuoton osuus on siis 37,5% nostettavasta summasta eli nostettava summa kerrotaan tällä kertoimella:

0,375 * 10 000 = 3 750

Verotettavan tulon osuus on siis 3 750 euroa. Sitten seuraavaksi lasketaan OPO:n osuus nostosta:

10 000 - 3 750 = 6 250

OPO:n osuus nostosta on siis 6 250 euroa. OST:n uusi OPO saadaan erotuksesta:

50 000 - 6 250 = 43 750

OST:n uusi OPO tulevia nostoja varten on siis 43 750 euroa. Seuraavaksi lasketaan maksettava vero (30%):

3 750 * 0,3 = 1 125

Verojen määrä 10 000 euron nostosta on siis 1 125 euroa, josta voidaan laskea käteen jäävä osuus:

10 000 - 1 125 = 8 875


Sitten vielä yhteenveto tilistä ja nostosta:

43 750 euroa on uusi OPO
70 000 euroa on OST:n uusi arvo

Rahaa siis nostettiin 10 000 euroa, josta maksettiin veroja 1 125 euroa eli noin 11% ja verojen jälkeen rahaa jäi käteen 8 875 euroa.


Täysin samaa kaavaa noudattamalla pystytään laskemaan kaikki tulevat nostot. Oleellista on siis tietää kaksi asiaa eli OST:n OPO ja tilin arvo.